sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Liikuntaa ja laiskottelua

Eilen en saanut loppupäivän aikana tehtyä oikeastaan mitään lauantaimarkkinoilla käyntiä järkevämpää. Yhtä laiskottelua odotellessani kaverilta vastausta, ehtiikö hän tapaamaan tänä viikonloppuna. Myöhään illalla sain sitten kieltävän vastauksen, joten olisin voinut vaikka lähteäkin jonnekin itsekseni päivän aikana... Tänään oli vähän samanlainen päivä: alkupäivästä tuli tehtyäkin jotakin, mutta sitten vain meni sisällä köllöttelyksi. Nukuttuani 12 tunnin yöunet päätin liittyä muiden (koko perhe + edellinen au pair) seuraan luistelemaan Museumpleinin jääkentälle, joka oli tänään viimeistä päivää auki. Matkalla sinne pääsin ensimmäistä kertaa näkemään 3-vuotiaan pyöräilemässä ilman apupyöriään ja täytyy sanoa, että hyvin menee. Liikkelle lähtö on vielä hieman hankalaa yksikseen, mutta muutoin on vauhti kova. :D

Jäällä pääsin taas ihailemaan 5-vuotiaan urheilutaitoja, sillä hän osasi jo luistella aika hyvin ilman tukeakin. Mieluiten hän silti tuntui etenevän pitäen jotakuta kädestä kiinni. Pikkuveljellä sen sijaan on vielä paljon opettelemista tuolinkin kanssa kulkiessa tai silloin kun hän otti kumpaakin au pairiaan käsistä kiinni. Seuraamme luistelemaan liittyi myös toisen suomalais-hollantilaisen perheen äiti poikineen ja se elävöitti isompaa hoidokkiani. Välillä kävimme tankkaamassa ja minä päädyin samaan kuin kaikki neljä poikaa: omenamehua ja iso lätty. Ensin pojat saivat lättynsä ja kun minun lättyni saapui, huomasin yllätyksekseni, että siinä oli karkkeja päällä. Äkkiä lettu rullalle, etteivät pojat huomaa, sillä heille oli ilmeisesti tarkoituksella tilattu ilman niitä! ;) Välipalan jälkeen vielä hetkeksi takaisin luistimille ennen kotiin lähtöä. Kotimatka menikin puoliksi hippa-leikissä, johon oli monta osallistujaa, vaikka ystäväperhe jäikin vielä meidän jälkeemme toviksi jäälle, ennenkuin tulivat meille kylään leikkimään.

Kotona minä sanoin heipat viime vuoden au pairille (koska hän lähti tänään takaisin Suomeen) ja siirryin yläkertaan omaan rauhaan, kunhan pojat olivat kerran saaneet laitettua minulle käsiraudat ja raahattua yhteisvoimin minut huoneeseensa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti