En joutunut eilen olemaan koko päivää yksin, vaikka kaverini peruikin museo-reissun. Toteutimme viimeinkin toisen ystäväni kanssa lenkki-ideamme ja tapasimme Vondelparkin sisäänkäynnillä hänen tultuaan hieman myöhässä paikalle. Kiersimme puiston pariin kertaan, välillä juosten välillä kävellen, mutta koko ajan höpötellen. Tuntui mukavalta viettää aikaa omanikäisessä seurassa rennosti jutellen eri asioista. :)

Tänään työpäiväni ei onneksi alkanutkaan tuntia normaalia aiemmin perheen äidin peruttua työmatkansa. Eli kahdeksalta alas koululaista auttamaan! Päiväjärjestys nuoremman kanssa oli erilainen kuin yleensä, sillä leikkiin pääsimme vasta noin tuntia ennen koululaisen kotiintuloa. Ensin otimme esiin yön aikana tonttujen tuoman maalaussetin. Sitten hän halusi itse toteuttaa kauppareissun heti perään, ja se reissu venyi, koska kiersimme pulujen ja lokkien perässä taas pari puistoaluetta. Niin kätevää; minun ei erikseen tarvi keksiä aktiviteettia saadakseni hänet liikkumaan ulkona! Kotona luonaan ja kotiaskareiden jälkeen hän innostui ensimmäistä kertaa kamerastani ja kyseli kaikkien nappien tarkoitusta ja otti kuvia. Koululaisen kotiuduttua hollantilaisen lastenhoitajan kera minulle koitti vapaus.
 |
| Pidän tästä pojan ottamasta kuvasta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti