Tanssia, tanssia, tanssia

Torstaina oli syksyn torstaita lyhyempi työpäivä, sillä minun ei tarvinnut hakea kuin tarhalainen kotiin. Hollantilainen lastenvahti hoiti koululaisen hakemisen jatkaen tämän kanssa uintiharrastukseen, jonka vanhempi hoidokkini aloitti. Kun olin astunut ovesta ulos lähtiessäni illalla tarhalle, saapui uimakoululainen juuri samaan aikaan kotiin, ja yllätyksekseni hän halusi välttämättä mukaani pikkuveljeä hakemaan. Eipä siinä muuta kuin polkupyörä pojalle mukaan, ja sain matkaseuraa. :) Illalla oli tiedossa vuoden ensimmäinen Salsa Party, jonne menin erään tanssikursseilta tutun kanssa. Paikan päällä tunnistin hänen lisäkseen ainakin kolme muuta ihmistä tanssikoululta. Jännittävää, kun alkaa jo törmäilemään tuttuihin täällä! :)

Eilen sain ajatuksen lähteä museoon nuoremman pojan kanssa, koska meillä oli aikaa. Lopulta äidin lähdettyä töihin aamulenkkinsä jälkeen sain lapsenkin innostumaan (tai ainakin lähtemään mukaan). Minulle oltiin syksyn aikana monta kertaa mainostettu Rijksmuseumia, joten päätin viimein katsastaa sen, kun kerran oli rattaatkin mukana (joiden avulla siis pystyisi kätevästi ohittamaan pitkän jonon). Vaikka museot ovat minun makuuni usein turhan kuivia ja tylsiä, niin riitti siellä mielenkiintoisiakin teoksia. Hoidokkini valitettavasti alkoi hokea kotiinlähtöä jo 45 minuutin kuluttua sisälle pääsystä. Yksi kerros jäi kokonaan kiertämättä, mutta ainakin Rembrandtin Yövahti on nyt nähty.

Tämän teoksen kohdalla ihmettelimme, kuinka oikeanpuolimmaisella on kuin Sinterklaasin hattu ja keppi. :D

Reilun tunnin kiertelyn jälkeen poistuimme museosta ja palasimme kotiin lounaalle. Pojalle maistui yllättäen isoäidin makkarakeitto, jota oli parina edellisenä päivänä niin vaikea syödä. Ota nyt sitten noista pojista selvää... Siivoojien tullessa kello olikin jo niin lähellä kolmea, että suuntasin 3-vuotiaan kanssa koulun pihalle, jonne jäimme kolmistaankin leikkimään. Päivän lempparipaikaksi muodostui kiipeilyteline, jonka huipulta voi pudottautua alas. 5-vuotias tiesi jo homman nimen ja piankos oli nuorempikin halukas kokeilemaan. Avustuksellani hänkin pudottautui suorilta käsiltä hietikolle telineen keskelle. "Jeeee!" Into oli huipussaan, kunnes kerran alastulo hieman epäonnistui, minkä jälkeen hän tyytyi vain kiipeämään ylös minun syliini.

Kotimatkalla isoveli tuntui testaavan taas niin monta kertaa rajojaan, etten jaksanut ymmärtää, mistä se yhtäkkiä iski. Kodin edustalla törmätessämme äitiin pojat olivat kuitenkin molemmat aivan ihania. Saimme nauraa monta kertaa! Mutta jälleen sisälle päästyä jostakin ilmestyi jättimäinen kiukkpeikko, joka valtasi vanhemman pojan. Siinä kohtaa minulle kuitenkin koitti viikonloppu ja painelin ylös ottamaan päivätorkut. Herätys soitti kuuden jälkeen lopulta onnistuttuani nukahtamaankin hetkeksi, mutta silti vaivuin pian uudestaan unten maille. Havahduin kahdeksalta, jolloin tuli melkein kiirus syödä ja pakata kamppeet mukaan elämäni ensimmäistä bachata-tuntia varten. Keskiviikkona tanssikoululle miettiessäni mukavan sihteerin kanssa tuntijärjestelyitäni hän ehdotti, että tulisin mukaan bachata-kurssille, jossa on vajetta naisista. Onneksi kyse oli alottelijoiden kurssista, joten pysyin melko hyvin mukana, vaikka se oli jo viides tunti muille.

Koska viikon tanssitunnit eivät saaneet jalkojani kipeiksi, niin suuntasin vielä tänään aamupäivällä zumbaan. Tuntia normaalisti vetävä ystäväni on vielä lomillaan, joten pääsin kokeilemaan toisen ohjaajan sarjoja. Kesti aina vähän aikaa napata liikkeet, sillä opettaja ei niitä vaivautunut pahemmin etukäteen esittelemään, mutta hiki tuli. Pikaisen lauantai-markkinoilla ja kaupassa käynnin jälkeen loppupäivän päätinkin viettää kotosalla katsellen mm. toisen Hayao Miyazakin elokuvista, jotka minulle toimitettiin tänne syksyllä.

Oho, kun tuli taas pitkä päivitys! Pitäisi kai kirjottaa tiheämmin, jos meinaa näin paljon jaaritella. Löytyisi vain sopiva sauma...