Päivä meni muutoin tyypilliseen vapaapäivän tapaan, mutta illalla oli tiedossa elämäni toista kertaa matka Language Cafeeseen. Alkuilta meni ihan kivasti jutellessa eri ihmisten kanssa ja ihmetellessä, kuinka niin eri puolilta maapalloa on päätynyt ihmisiä yhteen ja samaan huoneeseen Amsterdamin keskustaan. Koska olin uskaltautunut kirjoittamaan nimilappuuni, että tulin paikalle puhumaan japania, niin yritin metsästää toista japaninkielen taitoista henkilöä. Siispä ilahduin valtavasti, kun ehkä puolentoista tunnin kuluttua sellainen saapui paikalle! Mies puhui sujuvasti myös monia muita kieliä, joten pelkästään hänen kanssaan tulin jutelleeksi englanniksi, saksaksi, japaniksi ja hieman ranskaksikin. Huomasin saksani olevan ihan hukassa, vaikka ymmärtämisen kanssa ei paljoa ongelmia ollutkaan.. Japanikin tuntui aluksi haastavalta, koska sitä en ole elämäni aikana paljoa päässyt käyttämään, mutta jutunjuurta löytyi aina mangasta Fujille kiipeämiseen asti. :)lauantai 28. syyskuuta 2013
Eläimiä, ihmisiä ja puistoja
Eilen aamulla alas mennessäni törmäsin viereiseen näkyyn. Vaikka olinkin hiiristä kuullut, niin ensimmäistä kertaa näin sellaisen täällä itse. Perhe palaisi vasta sunnuntaina, joten ajattelin, että minun täytyy itse tehdä jotakin tuolle liimapaperin uhrille. Kumihanskoja käteen vetäessäni aloin epäillä, pystynkö hoitelemaan sitä sittenkään. Kun vihdoin sain sen kyyneleet silmissä pöydän reunaan lyömisen jälkeen heitettyä roskikseen, tajusin, että siivoojat olisivat voineet hoitaa asian muutaman tunnin kuluttua tullessaan... Enpä halua kokea vastaavaa tapahtumaa toiste!
Päivä meni muutoin tyypilliseen vapaapäivän tapaan, mutta illalla oli tiedossa elämäni toista kertaa matka Language Cafeeseen. Alkuilta meni ihan kivasti jutellessa eri ihmisten kanssa ja ihmetellessä, kuinka niin eri puolilta maapalloa on päätynyt ihmisiä yhteen ja samaan huoneeseen Amsterdamin keskustaan. Koska olin uskaltautunut kirjoittamaan nimilappuuni, että tulin paikalle puhumaan japania, niin yritin metsästää toista japaninkielen taitoista henkilöä. Siispä ilahduin valtavasti, kun ehkä puolentoista tunnin kuluttua sellainen saapui paikalle! Mies puhui sujuvasti myös monia muita kieliä, joten pelkästään hänen kanssaan tulin jutelleeksi englanniksi, saksaksi, japaniksi ja hieman ranskaksikin. Huomasin saksani olevan ihan hukassa, vaikka ymmärtämisen kanssa ei paljoa ongelmia ollutkaan.. Japanikin tuntui aluksi haastavalta, koska sitä en ole elämäni aikana paljoa päässyt käyttämään, mutta jutunjuurta löytyi aina mangasta Fujille kiipeämiseen asti. :)
Tänään nautin hyvästä aurinkoisesta säästä olemalla ulkona yhteensä lähemmäs neljä tuntia. Siihen mahtui juoksulenkki, lauantai-markkinoilla käyminen (hankkimassa kuivattuja mangoja, joihin olen tykästynyt), kauppareissu sekä pyöräretki Amstel-puistoon, josta viimeksi löysin ihanan puupenkin. Nyt pysähdyin perille päästessäni tutkailemaan puiston karttaa ja tajusin, että sieltähän löytyy vaikka mitä! Eniten herätti kiinnostusta alla oleva kohde; olen aina halunnut käydä kunnon pensaslabyrintissä ja vihdoinkin oli tilaisuus! Sitruunajäätelökin oli ihana uusi kokemus. :) Lopuksi palasin tutulle penkille lukemaan ja nauttimaan auringon lämmöstä. Illalla vielä hyödynsin kotona perheen poissaoloa ja laitoin itselleni vaahtokylvyn.
Päivä meni muutoin tyypilliseen vapaapäivän tapaan, mutta illalla oli tiedossa elämäni toista kertaa matka Language Cafeeseen. Alkuilta meni ihan kivasti jutellessa eri ihmisten kanssa ja ihmetellessä, kuinka niin eri puolilta maapalloa on päätynyt ihmisiä yhteen ja samaan huoneeseen Amsterdamin keskustaan. Koska olin uskaltautunut kirjoittamaan nimilappuuni, että tulin paikalle puhumaan japania, niin yritin metsästää toista japaninkielen taitoista henkilöä. Siispä ilahduin valtavasti, kun ehkä puolentoista tunnin kuluttua sellainen saapui paikalle! Mies puhui sujuvasti myös monia muita kieliä, joten pelkästään hänen kanssaan tulin jutelleeksi englanniksi, saksaksi, japaniksi ja hieman ranskaksikin. Huomasin saksani olevan ihan hukassa, vaikka ymmärtämisen kanssa ei paljoa ongelmia ollutkaan.. Japanikin tuntui aluksi haastavalta, koska sitä en ole elämäni aikana paljoa päässyt käyttämään, mutta jutunjuurta löytyi aina mangasta Fujille kiipeämiseen asti. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti