Aamulla kohtasin ensimmäistä kertaa tilanteen, jossa olin lähestulkoon neuvoton. Vanhempi pojista satutti ilmeisesti puolivahingossa veljeään, eikä suostunut pyytämään anteeksi tai pukemaan päälleen. Ajatuksissani löi yksinkertaisesti tyhjää, mitkä voisivat olla sopivat seuraukset, ellei hän tottelisi. Onneksi perheen isä oli vielä kotona ja hoiti pojan koulukuntoon. Isä kertoi minulle, että pikku testailija oli pyytänyt tätä erottamaan minut. Voi voi, mikä aamu...
Nuoremman kanssa päivä lähti hyvin käyntiin hänen auttaessaan lelujen siivoomisessa. Siivoojien tultua teimme tilaa ja lähdimme kohti eläintarhaa. En ollut ikinä käynyt siellä ennen, mutta ratikan vaihtokin sujui aika lailla ongelmitta. Perillä viihdyimme noin 2,5 tuntia eläinten ihmettelyn ja välipalan parissa. Viereiselle apinalle oli kyllä hyvin opetettu hedelmien peseminen ennen syömistä. :D Päiväunien suomasta tunnin rauhasta en tänään saanut kummemmin nauttia, sillä se meni kotimatkaan hoidokkini nukkuessa rattaissa. Ensin jouduin odottamaan seuraavaa ratikkaa ensimmäisen ollessa täynnä lastenrattaita, ja vaihdon jälkeistä ratikkaa saimme odotella 20 minuuttia pysäkillä sen ollessa myöhässä. (Täällä siis ratikat kulkevat normaalisti niin tiheästi, ettei aikatauluja tule selattua.)
Kotiin päästyämme vahdittavani kärsi joko kiukkukohtauksesta, ikävästä vanhempiaan kohtaan, mahakivusta tai kaikista näistä portaiden ylösnousun kestäessä hänen osaltaan 10 minuuttia. Auttaessani hänet sisälle se meni kuitenkin ohi. Sitten oli edessä kotiaskareita, leikkimistä ja välipala ennen äidin tuloa kotiin. Kiitokseksi viikon töistä sain Pariisin tuliaisina macaron-keksejä. :) Illalla vielä liityin perheen seuraan syömään intialaista ruokaa. Voi että, se oli hyvää! Piti heti selvittää ravintolan osoite.
Nuoremman kanssa päivä lähti hyvin käyntiin hänen auttaessaan lelujen siivoomisessa. Siivoojien tultua teimme tilaa ja lähdimme kohti eläintarhaa. En ollut ikinä käynyt siellä ennen, mutta ratikan vaihtokin sujui aika lailla ongelmitta. Perillä viihdyimme noin 2,5 tuntia eläinten ihmettelyn ja välipalan parissa. Viereiselle apinalle oli kyllä hyvin opetettu hedelmien peseminen ennen syömistä. :D Päiväunien suomasta tunnin rauhasta en tänään saanut kummemmin nauttia, sillä se meni kotimatkaan hoidokkini nukkuessa rattaissa. Ensin jouduin odottamaan seuraavaa ratikkaa ensimmäisen ollessa täynnä lastenrattaita, ja vaihdon jälkeistä ratikkaa saimme odotella 20 minuuttia pysäkillä sen ollessa myöhässä. (Täällä siis ratikat kulkevat normaalisti niin tiheästi, ettei aikatauluja tule selattua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti