Leikkien lumoissa

Aamulla alas mennessä oli kiva kuulla, että äidiltä oli kysytty jo kolmesti, että tulenhan minä sinne. Pikkumies oli hyvinkin halukas jälleen leikkimään kanssani, joten sain helposti tiskien laittamiseen apua. Juuri aloitettuamme leikkimisen oli perheen äiti lähdössä ovesta ulos, jolloin lapsi tokaisi: "Hei hei, äiti! Mene vaan töihin." Kai se pitää olla otettu, kun minun seurani on niin haluttua. :) Ensimmäistä kertaa pääsin aamupäivän aikana myös rakentelemaan dubloilla. Hetkittäin palasi erittäin elävästi mieleen se tunne, kun itse rakenteli pienenä vastaavilla palikoilla ja kuinka hauskaa se olikaan!

Päätimme tänään kokeilla päiväunetonta päivää, jotta illalla olisi helpompi mennä sänkyyn. Sepä siitä ihanasta tunnin omasta rauhasta sitten, jos sama meno jatkuu... Työpäiväni piti sisällään lähinnä tavanomaisia askareita aina kauppareissusta koululaisen hakemiseen. Poikkeuksena piipahdimme koulusta palatessamme pankkiin hakemaan palkinnon veljeksistä vanhemmalla hänen voitettuaan piirustuskilpailun. Tulipa ainakin koti-leikkikaluille käyttöä, kun ison Cookie Monsterin piti syödä kaikki mahdollinen! :D Ja piristyksekseni leikimme myös roolileikkiä ollessamme leijonia.

Päivän haaste-tilanne tuli eteen hollantilaisen lastenvahdin saavuttua ja annettua pojille keksipussukat, joita ei kuitenkaan saanut avata ennen iltaruokaa. Nuorempi alkoi huutaa, eikä halunnut rauhoittua. Vein sitten pojan huoneeseensa yksinään ja pikkuhiljaa huuto vaimeni. Vaikkei se loppunutkaan kokonaan, niin kokeilin mennä huoneeseen uuden Cookie Mosterin kera leikkien. Naps vain, ja tilanne raukesi täysin!

Vapautuksen saatuani pääsin pitkästä aikaa juoksemaan Vondelparkiin. Sää oli taas tyypilliseen paikalliseen syyskuun tapaan lämpöinen (+20), joten lenkille saatoin lähteä uudella t-paidallani. (Perheen äiti siis oli päättänyt hieman tyhjentää vaatekaappiaan ja antoi meidän lastenvahtien valita haluamamme vaatteet poisheitettävistä.) Lenkkejä lukuunottamatta en silti lähtisi ilman pitkähihaista liikkeelle. Urheilemisen jälkeen pääsin vielä ihastelemaan lasten laskemistaitoja heidän avattuaan keksipussukkansa. Vanhempi hallitsee jo jonkin verran plus- ja miinuslaskuja nuoremman osatessa luetella numerot hyvin kahdeksaan asti, jonka jälkeen hän hyppää yhteentoista. :)