Helikopterisaattueet

Aamulla yhdeksän jälkeen alkoi kuulua helikopterin ääntä, eikä vain kerran. Varmaan puolen tunnin ajan talon yltä lensi joko poliisikopteri tai jokin muu kopteri. Obama kun kerran vieraili aamupäivästä Rijksmuseumissa, joka sattuu olemaan noin kilometrin päässä meiltä. Siinä sitä riitti ihmeteltävää sekä minun nuoremmalle hoidokilleni että ihan kaikille ihmisille, koska en ollut kauppareissulla ainoa, jolla oli kamera kädessä. Kerran lensi neljäkin konetta ihan peräkkäin melko matalla; en olen ikinä nähnyt vastaavaa määrä helikoptereita kerralla.

Kyllä varmaan joku niistä matalalla lentävistä koptereista oli Obaman kone. Emme ehtineet Museumpleinille laskeutumista katsomaan...

Päivä meni aika pitkälti maanantain tapaan kotitöissä sekä tänään myös leipomisessa, koska olen päättänyt viedä huomenna keksejä päiväkotiin kiitokseksi viime torstaista. Leikkituokio jäi lyhyeksi ennen koululle lähtöä, mutta ehdin minä pieneen kylpyammeeseen vettä laittaa, josta sitten 3-vuotias jatkoi tultuamme koulun pihalta leikkimästä kissahippaa.

Viiden huitteilla lähdimme kolmisin bakfietsillä lähellä (nyt jo liikenteelle avattua) Museumpleinia sijaitsevalle hotellille, jonne ystäväni Suomesta oli onnistunut löytämään tiensä. Hän tuli katsastamaan asuinpaikkani ja sovimme tapaavamme hänen hotellillaan, kunhan vapaudun töistäni. Suunnistimme sitten kaverini hotellin henkilökunnan suosittelemaan hollantilaiseen ravintolaan, mikä oli minullekin kiva kokemus, koska olen useimmiten käynyt vain ulkomaalaisissa ravintoloissa täällä. Nyt istun kotona alakerrassa päästettyäni perheen äidin vielä lenkillä käymään. Harvemmin myöhästyn yhtään mistään, mutta nyt unohduin juttelemaan kaverini kanssa niin, että lipsahdin parikymmentä minuuttia yhdeksäksi sovitusta lenkillepäästöajasta...

Ravintolan jälkiruoka oli hyvää.