Onpas nyt kyllä ollut sellainen viikko, että on tullut koettua uutta ja nähtyä nähtävyyksiä sun muuta. Yksityiskohdat tuppaavat unohtumaan jo, kun ei ole ehtinyt laittaa mitään ylös näiden päivien aikana...
 |
| "Iso"? :D |
Tiistaina tarhalle mentyämme (ja itse asiassa myös illallai siellä poiketessani) yksi hoidokkini ryhmän lapsista tökki minua ja hoki hollanniksi "hippa". On se hauskaa, kuinka yksi päivä niiden lasten keskellä sai heidät huomioimaan minua paljon aiempaa enemmän. Vapaa-ajalla ilokseni Suomen kaverini halusi ottaa lainaan perheen isän polkupyörän (jota tämä ei itse ulkomaanmatkansa aikana tarvinnut) ja lähdimme valloittamaan kaupunkia pyöräteitä pitkin. Päiväsaikaan katsastimme ainakin Albert Cuypstraatin ja valokuvamuseo Foamin, jonkin kaupungin arkistotalon (tai mikä lienikään, mutta oli se mielenkiintoiisempi kuin Foam, joka osoittautui hieman pettymykseksi, osittain koska yksi osa oli kiinni tiistaisin). Välipala-ranskalaisten ja Flower Marketin jälkeen suuntasimme aivan keskustaan ja hyppäsimme laivaan tunnin mittaiselle kanaaliajelulle. Taas tuli niin turisti-olo sen aikana, kuten kävi marraskuussakin edellisten vieraideni kyläilyn yhteydessä. Tämän jälkeen minä suuntasin tarhan ja iltapäiväkerhon kautta kotiin, mistä ruoan jälkeen jatkoin tanssikoululle, josta kodin ja ystävän hotellin kautta Red Light Streetille. Se paikka totisesti saa mielen vakavaksi.
 |
| Kaverin hotellihuoneen ikkunasta oli näkymä ihan kuin olisi ulkomailla... |
Keskiviikkona oli aika tavallinen työpäivä, paitsi pienenä piristyksenä menimme tien toiselle puolelle puistoon hockeyn jälkeen testaamaan leikkipaikan, jossa emme ennen olleet käyneet. Joku vanha tupakkaa poltteleva mies seurasi penkiltään meidän kissa- ja Rölli-hippaamme ja halusi välttämättä antaa minulle karkit poikia varten. Lopulta otin ne vastaan, mutta jäivät kyllä taskun pohjalle kotiin asti, missä lensivät roskikseen. Sen verran epämääräisen näköinen miekkonen oli... Neljältä jätin veljekset hollantilaisen lastenvahdin hoiviin, hain kaverini taas hotelliltaan ja pyöräilimme Vondelparkin ja Olympiastadionin kautta metroasemalle suuntanamme Bijlmer ArenAn pysäkki ja Cirque du Soleil'n KOOZA-show. Olin aiemmin käynyt kyseisen sirkuksen esityksissä vain isoilla areenoilla (kuten Hartwall Areena Suomessa), joten olin yllättynyt, kun tällä kertaa oli vastassa kuviteltua pidempi kävelymatka ja melko stereotypinen sirkusteltta. No, ainakin näki paremmin, kun katsomo oli astetta pienempi. ;) Ja show itse oli aivan mahtava! Kuka muka oikeasti alkaa harjoitella yhden puujalan päällä seisomista tai ainakaan sen avulla ilmassa volttien heittoa!?
 |
| Anne Frankin talon kirjahylly. |
Torstaina onnistuin saamaan tarhalaisen tavallista aikaisemmin päiväkotiin, minkä jälkeen pääsin toteuttamaan yhden "pakko nähdä"-listallani olevista asioista: Anne Frankin talossa käynnin. Oli kyllä jollain tapaa karmivaa kävellä niissä huoneissa, joista oli lukenut kirjasta ja kuvitella niitä hetkiä ja tunnelmia siellä. Mahan kävimme täyttämässä makealla, kun poikkesimme "pannari"-kahvilaan, jossa kumpikin päätyi kermavaahto-pähkinä-mandariini-lättyyn. Eipä jäänyt ainakaan nälkä, sen verran iso oli! :D Poikkesimme myös laiva-asuntomuseossa, jossa siis pääsee kurkistamaan, minkä näköistä on Alankomaiden laivakodeissa sisällä. Suomenkieliset selostuslaput olivat yllätys, kuten myös mainoslehdykkä "kissalaivasta", jonne sitten suuntasimme seuraavaksi, kun se kerran sattui aika lähellä olemaan. Sitten olikin minun aikani viedän koululainen uimakouluun ja katsoa iltaruoka valmiiksi sillä aikaa, kun perheen isä haki 3-vuotiaan. Yllättäen heidän palatessaan tarhalta kotona oli kaksi huutajaa. Se oli taas niitä hetkiä, jolloin olin iloinen, että saatoin lähteä ovesta vapaalle. Söimme ystäväni kanssa juustofondueta ja kokemus oli mielenkiintoinen. Saatan mennä sinne ravintolaan toistekin. Jatkoimme sieltä vielä kohti Leidsepleinia, missä astuin sisään ovesta, josta en olisi kuvitellut kulkevani; menimme meinaan viskikahvilaan. Paikka oli hauskan oloinen pieni pubi, joka muistutti jostakin elokuvasta peräisin olevaa pientä kapakkaa. Minähän en viskiä tilannut, mutta maistoin ystävältäni pikkuisen ja totesin makean viskin olevan yllättävän hyvää. Mutta kyllä minun siiderini sen silti päihitti. :D
Perjantaina lähti kaverini lentokentälle niin aikaisin, että hyvästelimme jo torstai-iltana. Hänen visiittinsä
aiheutti minulle eilen pientä koti-ikävää, mutta onneksi oli paljon taas tekemistä päivän aikana. Koulusta oli vapaata, joten lähdin kummankin pojan kanssa toista kertaa Nemoon, jossa mielenkiintoisin asia oli jälleen alla olevan videon "pallotehdas". Jännästi huomasi, kuinka joka yön pari tuntia liian lyhyet yöunet saivat kaiken tuntumaan kaksi kertaa normaalia rankemmalta. Yleensä annan poikien lähteä rauhassa kaikkialle, koska useimmiten meillä ei ole kauhea kiire, mutta eilen minun täytyi erikseen ajatella, että pitää nyt vain ottaa tyynesti. 5-vuotiaalle on ilmeisesti iskenyt jonkinlainen ratikkakammo, koska hän halusi mennä bakfietsilla. Minulle vähän liikuntaa! Ja lisää liikuntaa koitti illalla, kun menin kaverini kanssa Pal Mundo -festivaaleille tanssimaan latinomusiikin tahtiin. Oli aivan huisia, vaikka päivän pääesiintyjä (jota halusin mennä katsomaan) ei lavalle noussutkaan! Hieman teki mieli mennä tänäänkin, mutta olin luvannut päästää hollantilaisen lastenvahdin lähtemään yhdeltätoista illalla perheen vanhempien ollessa ulkona. Tulin kyllä alas jo puoli kymmenen jälkeen tultuani kotiin elokuvista, koska täällä toimii netti paljon parermmin kuin omassa huoneessani. Ja ehkä se on hyvä päästä tänä yönä vähän aiemmin nukkumaankin...
 |
| Tänään lämpötila kipusi parinkymmenen huitteille, joten painelin monien muiden tavoin Museumpleinin nurmikolle. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti