perjantai 15. marraskuuta 2013

Puistoilua

Pitkitin aamulla leikkiinmenoa hörppimällä toisen kupillisen teetä ja juttelemalla isoäidin kanssa. (Tajusin, että minullahan olisi arkisin vaikka kuinka paljon "omaa aikaa", jos en vain menisi aina lasten leikkeihin. Mutta eihän sitä voi olla niihin menemättä, kun pojat niin innolla pyytävät aina mukaan, ja koska se on helpoin tapa pitää tilanne hallinnassakin.) Yhdeksän jälkeen kuitenkin löysin itseni taas pikkuautot ym. käsissäni. Leikkiminen muuttui ajan kuluessa mukavammaksi ja suorastaan nautin siitä, kun pääsin jahtaamaan rekka-autolla leikkivää poikaa Cookie Monsterin kanssa ympäri asuntoa. Nauravan lapsen kasvot ovat niin ihanat ja palkitsevat!

Lounaan jälkeen lähdimme hoidokkini kanssa käymään vaatepesulalla ja menomatkaan meni yllättävän paljon aikaa mm. pysähtyessämme puluja täynnä olevan nurmikon kohdalla, jotta energinen 3-vuotias pääsi hieman juoksemaan. ;) Kotimatkalla jäimme lapsen toiveesta leikkipuistoon, jossa en ollut itse ennen ikinä käynytkään. Vihreitä kumpareita oli ilmeisesti kiva juosta ympäriinsä ja juoksemisen lisäksi niitä oli hauska kieriä sekä alamäkeen että (yllätyksekseni) myös ylämäkeen. Tasapainoilu-tolpatkin olivat veikeä kapistus, jota puistokäynnillämme ihailin kasvattajan näkökulmasta. Kiipeilytelineiden (tai vastaavien) pääty jäi vielä kokeilematta, kun lähdimme käymään kotona ennen siivoojien saapumista. Kotimatkalla jäimme kahdesti puoliväliin autotien ylitystä, vaikka kävelijöille paloivat vihreät liikennevalot. Lapsukainen halusi välttämättä painaa nappulaa, joten kiirettä kun ei ollut, niin jäimme odottelemaan hieman hölmösti punaisia valoja. :D

Kypärä paljastaa piilossa olevan. :D


Kun siivoojat tulivat, lähdimme eväiden kanssa toiseen leikkipuistoon. Otin pitkästä aikaa fribeet mukaan, ja lähinnä niillä sitten tulikin vain leikittyä keinuvan krokotiilin lisäksi. Vajaan tunnin jälkeen seuraamme liittyi myös isoäiti koululaisen kera, mutta uuden leikkitoverin saapuminen ei vähentänyt mukanaolon tarvetta minun osaltani. Krokotiilillä oli selvästi hauskinta kiikkua niin, että ängimme kaikki kolme sen kyytiin, ja frisbeetäkin pojat halusivat enimmän aikaa heittää minulle. Loppuvaiheilla nuorempi onneksi heitteli omaansa vain itselleen, joten sain keskittyä hetkeksi vain isoveljeen. Pian lähdimmekin isoäidin perässä kotiin, missä pienen touhuilun jälkeen päätin aloittaa viikonloppuni puoli viiden paikkeilla. Illalla vielä sain vanhemmasta pojasta apulaisen roskien ulosvientiin, minkä jälkeen laitoimme kummallekin lapselle viikon viidennen ompputarran kalenteriin. :) Voipi olla, että tämän viikon jälkeen saavat pojat valita joitakin poisvietyjä leluja takaisin. Näin siis, mikäli täyteen tulee seitsemän tarran sarja viikolle.

Tänään piti vähän kokeilla ajaa ohjaustanko väärinpäin. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti