Sint Maarten Feest

Aamulla vein vanhemman pojan kouluun vanhempien lähdettyä aikaisin töihin ja isoäidin jäädessä kotiin pikkuveljen kanssa. Aamupäivä meni kotiaskareisiin (ja tiskikoneen tyhjäämiseen ja täyttöön sain taas apua pieneltä ompputarran metsästäjältä) ja lounaan (joka oli kerrankin kunnon lounas) jälkeen lähdimme pojan kanssa puistoon. Valomiekoilla (a.k.a. pehmo-pesäpallomailoilla) ja tennismailoilla leikkiminen ei tuntunut pitkään kiinnostavan, joten pelkäsin puolen tunnin kohdalla, ettemme viivy siellä enää kauaa. Puiston autoon piirtäminen, pikkupallon puskiin ja kivetykselle heittely sekä ötököiden ihmettely kuitenkin venyttivät ulkonaoloa niin kauan, että minä aloin jo palella, vaikka vaihdoin eilen talvitakkiin. Vajaan parin tunnin kohdalla ehdotin kotiinlähtöä, vaikka pikkuinen olisi sinne varmasti vielä jäänyt mielellään pidemmäksikin aikaa.
 

Kotona hörpin kaakaota ja yritin vältellä leikkiin menemistä, sillä tänään en löytänyt halua mennä mukaan poikien leikkeihin. (Toivottavasti en tule kipeäksi, sillä melkein yhdeksän tunnin yöunien jälkeenkin oli vaikea herätä.) Sen sijaan oli hauska seurata, kun 3-vuotias halusi pyyhkiä ruokapöydän ja jossakin vaiheessa keksi rutistaa rätistä ylimääriset vedet pöydälle lammikoiksi ja pyyhki ne saman tein samalla rätillä pois. Ja sitten sama uudestaan ja uudestaan. :D Vaikkei leikkiminen kovinkaan innostanut tänään, niin junaradan rakentaminen oli kuitenkin mukavaa. Koululaisen kotiuduttua radalla leikkiminen ei silti jaksanut paljoa kiinnostaa, mutta siitä huolimatta sinnittelin leikissä siihen asti, että isoäiti kutstui pojat syömään ja minä lähdin käymään kaupassa hankkimassa pyörälamppuja poikien kalalamppujen sisälle. Tänään siis oli Sint Maarten -juhla, jossa lapset halloweenin tapaan kiertävät keräämässä karkkia, mutta tällä kertaa lamppu kädessä ja ilman kostyymia. Koulussa oltiin tehty kalanmuotoiset lamput, joten isoäiti askarteli pienemmällekin hoidokilleni kalanmallisen kehikon valon ympärille. Poikkesin itsekin kuuden maissa ulkona sen verran, että näin pari ovella laulavaa seuruetta lamppujen kera.