Eilen työpäiväni loppui puistossakäynnin ja junaradalla leikkimisen jälkeen jo puolelta päivin, kun isovanhemmat tulivat kylään. Siirryin kaupan kautta yläkertaan tarkistelemaan illan junia, koska lähdin 's-Hertogenboschiin (lyhyemmin ja helpommin sanottuna Den Boschiin) kuuntelemaan Armin van Buurenin keikkaa, jonka bongasin netistä reilu viikko sitten. Nappasin syömistä juna-aseman vieressä olevasta pizzapaikasta, josta sai pizzoja mukaan. Pizza valstui nopeasti ja oli hyvää, mutta sen syöminen ulkona kylmässä tuulisessa säässä ei ollut paras mahdollinen tapa nauttia päivällistä. Pääsin Brabanthallenille ennen kuutta ja keikan alkua, mikä ei loppujen lopuksi olisi ollut niin pakollista. Tuntui kestävän melko pitkään, ennenkuin konsertti alkoi kunnolla niin, että tunnelma säilyi korkealla biisistä toiseen. Olisi ollut mukava, jos olisi ollut kavereitakin mukana, mutta hyvä musiikki ja hetkittäiset akrobatia-esitykset saivat kuitenkin hyvälle tuulelle. Väsy alkoi painaa yhdeksän tienoilla niin, että päätin lähteä kymmenen junalla jo takaisin Amsterdamiin, vaikka keikka olisi jatkunut puoleen yöhön saakka. Yllättäen ulkoilma tuntui paljon lämpimämmältä takaisintullessa. :D Ehdin kokea Den Boschin päässä vielä yhden jännittävän hetken. Ostaessani matkalippua automaatista näyttöön tuli teksti, ettei kortillani ole saldoa. (Olin siis maksamassa au pair -perheeni kortilla, koska Visa Electron ei laitteessa toimi.) Siinä sitten hetken panikoin ja lähdin etsimään kassaa, josta ostaa käteisellä. Ainoa oikealta näyttävä paikka oli kuitenkin kiinni. Lopulta pyysin erästä naista ostamaan minulle lipun ja maksoin sen hänelle käteisellä. Pääsin kotiin ja ehdin haluamaani junaankin!
Tänään lähdin aamupalan jälkeen kohti kuntoilupaikkaa, jossa tanssikaverini veti zumba-tunnin. Koreogafioita oli selvästi harjoiteltu jo aiempina viikkoina, koska niitä tuli nopeaan tahtiin lisää ja kaikki tuntuivat silti pysyvän perässä. Tai no, minä vähän huonommin. Mutta oli hauskaa ja hiki tuli! Taidan mennä sinne toisenkin kerran. :) Tunnin jälkeen lähdin uuden ystäväni kanssa vielä lounaalle (välihuomautus: näin juuri hiiren juoksemassa lattialla, iiks!) erääseen hollantilaiseen kuppilaan, missä söin ison hampurilaisen ja join olutta. Olutta! Olen itsekin yllättynyt, kuinka saatoin löytää niin hyvää olutta, että maistamisen jälkeen otan omankin lasillisen. Asiaa saattaa selittää se, ettei se ollut täyttä olutta. Tämä paikallinen kesän uutuus oli sekoitus olutta ja sitruunamehua sun muuta, mikä sai juoman maistumaan enemmän sitruunalta kuin oluelta.
Nyt suuntaan vielä musiikkikahvilaan katsastamaan afrikkalaisen musiikin pirskeet. En taida siellä kovin kauaa jaksaa olla, sillä jo ennen kuutta väsytti niin paljon, että teki mieli painua yöpuulle. En kuitenkaa viitsi kovin aikaisin mennä nukkumaan, etten herää keskellä yötä. Siksi lähdenkin vielä ulos, etten nukahtaisi vahingossa tähän keittiön tuoliin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti